Tokio on kuin suuri tivoli tai loputon karnevaali. Tunnelma muistuttaa jatkuvasti vappua, mutta ilman alkoholia. Ihmisia on taalla valtavasti ja ne kaikki nayttavat tietavan mihin ovat menossa. paitsi tietysti me. Kasittamatonta on, etta kerta toisensa jalkeen voi eksya samalle metroasemalle. Joskus uloskaynneilla on numerot (esim. exit 1-15), joskus niilla on vain ilmansuuntiin viittaavat nimet.
Tokio on paljon lansimaisempi kuin Kioto, mutta silti tama on kuin olisi toisessa todellisuudessa. Tuttuja brandejakin nakee, Marimekko huhuili yhdella kujalla ja treffit Adidaksen kanssa ovat olleet erityisen onnistuneita.
Eilen vierailimme myos mestari Miyazakin satumaassa Studio Ghiblin museossa. Paikka oli juuri sellainen kuin sen pitikin. Pieni ja kodikas taynna pienia kaytavia ja huoneita, joissa esiteltiin japanilaisen animaatio-saagan syntya. Museossa ei saanut valokuvata, vaan sen satumaisuus piti tallettaa oman sielun syovereihin. Saattaapa olla, etta itse mestarikin liikuskeli linnansa puutarhassa vieraiden joukossa. Totoro ja muut veijarit pitavat sielun kunnossa myos loppumatkan. Kesan lampiman tuleen aistienssa voi miettia, oliko se sittenkaan pelkka tuulenvire.
Tama paiva on mennyt petipotilaana ilkeaa vatsatautia sairastaessa. Onni on ihana matkakumppani, joka pitaa huolen, ettei toinen paase kokonaan kuivumaan. ja saapa taalla kaupastakin sellaista powerjuomaa, joka pitaa elimiston
nestetasapainon kunnossa... huh, huh. Tama superseikkailija kerailee taman illan voimiaan toisen supersoulsiskopirjon tutustuessa Tokion lauantai-iltaan. Huomenna jatketaan, toivottavasti molemmat jaloillamme seisten.Tokion tunnelmaa kuvaa ehka parhaiten Reginan biisi Tokio:
" Satuhahmot tupakoivat, kantaa koululaukkuaan
Kamera ei vangita voi mitä koetaan
Nimettömät kadut voivat helposti johtaa harhaan,
toistensa kaltaisina
Pysy tässä lähellä
Täällä Tokiossa tuntuu niin kaukaiselta
Kirjaimet ristikoita, syödään puikoilla
Ihmisiä niin paljon, paljon, paljon, paljon enemmän kuin kotona"
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti